Muistoja. Kaivoin muutaman aarteen esille, otin kynän ja leikin niillä vähän aikaa. Syntyi uusia runoja:

***

Tyhjän tien kulkijat, nuo nomadit pöytäni äärellä.
Kuuntelen tarinoita.
Yht´äkkiä välähdys Hänen läsnäolostaan
 käden liikkeessä
 tai railakkaassa vitsissä.
Kuppini täyttyy.

Kalliolla pieni kukka
minkä tahansa tuulen tuiverrettavissa.

Korvallani kaislojen laulu,
vatsani alla graniitin lämmin salaisuus
ja kielelläni suolan maku.
Hiljaista liikettä.

Jos kuolet joka hetkelle,
ei mitään voi koskaan ottaa sinulta pois.